Otanmäen urheiluharrastus

Otanmäen historiaan on kiinteästi liittynyt  niin urheiluharrastus kuin myös liikunnallinen ajanvietto luonnossa, kuten "Vapaa-ajanvietto" -sivulla voi todeta. Kylällä on toiminut useita aktiivisia urheiluseuroja. Näiden toiminnasta olisi mukava saada muisteluita ja historiikkeja tälle sivulle. Juttuja voi lähettää yhdistyksen sähköpostiin otanmaki.kylayhdistys@gmail.com, niin ne päätyvät tänne esille kaikkien luettaviksi.

Myös yksilölajien harrastajia on kylällä ollut useita niin kansallisella tasolla kuin olympiatasolla. Urheiluharrastuksella on ollut oma merkityksensä  "Otanmäki-hengen"  synnyssä. Hienona esimerkkinä on "Otanmäen kiekko eli Oki " -urheiluseura. Alkuperäisten jäsenten luomasta " Oki for ever " -facebook sivusta on kasvanut merkittävä informaatiokanava. Se mahdollistaa entisten ja nykyisten otanmäkisten yhteydenpitoa niin nostalgisissa viesteissä kuin ajankohtaisten asioiden informoinnissa.

Merkittävänä tekijänä urheiluharrastuksen tason ja ihmisten fyysisen kunnon ylläpitäjänä on ollut Otanmäen kaivoksen omistajan rooli urheiluharrastuksen tukijana ja järjestäjänä. Sen merkitys näkyy tänäkin päivänä Rautaruukki Oy:n rakennuttamassa urheilutalossa, maauimalassa ja 5 km:n valaistussa pururadassa ja niiden käytössä. Urheilutilat ovat nykyisin Kajaanin kaupungin omistuksessa, ja kaupunki myös ylläpitää niitä.

OTANMÄEN TERÄKSEN HOPEAYLLÄTYS 50 VUOTTA SITTEN

Otanmäestä lähdettiin varovaisen optimistisin miettein SM-hiihtoihin Kuopioon 50 vuotta sitten.  Kalevi Oikarainen oli tullut Otanmäki Oy:n palvelukseen 2.12.1957 nostokoneenkäyttäjäksi vahvistamaan Otanmäen Teräksen jo entuudestaan vahvaa hiihtäjäkaartia.  Paavo Pitkänen, Teräksen puheenjohtaja arveli, että viiden parhaan joukkoon on viestissä mahdollisuuksia.  Toimitusjohtaja Ilmari Harkin myötävaikutuksella oli koko kaivoksen urheilulautakunta kustannettu kisamatkalle kannustusjoukoiksi.  Perjantain 15 km:n hiihto ei vielä tuonut mainetta eikä menestystä, Kalevi Oikarainen oli 14., lähes kaksi minuuttia voittajan Arto Tiaisen perässä. Tauno Kauppinen oli 38.

Lauantaina 14.2 oli sitten viestin vuoro.  Kymmenentuhatta katsojaa oli ahtautunut lähtösuoralle, jonka pituus oli 700 metriä.  Joukkueita oli mukana 21, ja ne ampaisivat lähtölaukauksen jälkeen kohti metsän pimentoa.  Kauppisen Taunon punainen pipo hävisi ensimmäisenä metsän pimentoon.  Kolmantena veteli ennakkosuosikkijoukkueen, Savitaipaleen Urheilijoiden Aarne Hiiva.  Puolimatkassa 5 km:n kohdalla Otanmäki johtaa edelleen ja yllätyksen makua on jo ilmassa.  Loppuosuuden pitkässä laskussa Valkeakosken Hakan Immo Kuisman sukset liukuvat Kauppiselta karkuun ja johto vaihtuu.  Viimeisillä kilometreillä Tauno panee kaikkensa peliin ja ero supistuu hieman, mutta seitsemän sekuntia sitä on vaihdossa.  Viidentenä säntää toiselle osuudelle olympiakultamitalisti kuuden vuoden takaa, Tapio Mäkelä, Jämsänkosken Ilves, 40 sekuntia Kuisman perässä. 

Toisen osuuden puolivälissä johdossa on Lautealan Nuorisoseuran Urheilijoiden Risto Hämäläinen ja Otanmäen Matti Lankinen tulee sekunnin päässä, eli aivan perässä.  Loppuosuudella Savitaipaleen Urheilijoiden Manne Hyrkkänen siirtyy johtoon ja Lauteala tulee sekunnin tuntumassa.  Otanmäen Lankinen kiskoo kolmantena huonosti luistavin suksin, eroa kärkeen on 36 sekuntia ja jo kuuden sekunnin tuntumassa tulee Jämsänkosken Mäkelä. 

Savitaipaleen Alatalo ja Lautealan Kettunen ryntäävät ankkuriosuudelle ja saavat peräänsä yli puolen minuutin päästä Oikaraisen ja Jämsänkosken ankkurin.  Puolivälissä on Alatalon johto edelleen noin puoli minuuttia, Oikarainen on noussut toiseksi, Jämsänkoski on  Otanmäen kannoilla ja Lauteala on joutunut antautumaan.  Maaliin sauvoo voittajana Savitaipaleen Urheilijat, Toimi Alatalo ankkurinaan.  Oikarainen on supistanut eron 25 sekuntiin, Jämsänkoski on kolmas jo puoli minuuttia Otanmäen perässä.  Näin Pitkäsen Paavon arvelut paranivat mitalisijaksi.  Ilolla mitalisija otettiin kaivostornin juurella vastaan ja ilo oli ylimmillään koko Kainuussa, jonne yleensä on jäänyt vain murusia voittajien pöydältä. Tämä oli ensimmäinen Otanmäen Teräksen SM-mitali, joka oli pitkäjänteisen työn tulos.  Hyvänä tukena oli myös kaivoksen johto, joka innosti työntekijöitä liikkumaan ja pitämään hyvää huolta omasta kunnostaan. Seuraavana vuonna ovat hiihdon SM-kisat lähes kotimaisemissa, Kajaanissa, niitä jäätiin toiveikkaana odottamaan, jos vaikka mitalin väri vielä kirkastuisi. 

Kuopio tuntuu olevan hyvä paikka kainuulaisille kilpailla SM-kisoissa, sillä 35 vuotta aikaisemmin 1923 kilpaili Kajaanin Kipinän yleisurheilijoita ensimmäisen kerran SM-kisoissa Kuopiossa, ja saaliina oli kolme mitalia, joista yhden toi tuleva presidenttimme Urho Kekkonen. Hän myös onnitteli Otanmäen Terästä tästä vuoden 1958 hopeamitalista.  Presidentti Kekkonen oli ollut hiihtoretkellä Otanmäessä ennen kisoja ja lähettämässään kiitoskirjeessä toivotti menestystä Teräksen urheilijoille.

SM-viestin 3 x 10 km parhaat 1958 Kuopiossa.

1 Savitaipaleen Urheilijat       1.51.18

2 Otanmäen Teräs                   1.51.43

3 Jämsänkosken Ilves             1.52.13

4 Kuopion Poliisi-Urheilijat   1.52.16

Urho Kekkosen kirje:                                                      

                                                                                       Helsinki 18/2 1958

Otanmäen Teräksen hiihtäjille, jotka niin mainiosti menestyivät sekä kilpailivat Suomen hiihtomestaruuskilpailuissa Kuopiossa, lähetän sydänmellisen onnitteluni ja toivon, että määrätietoinen työ johtaisi seuran hiihtäjiäyhä uusiin voittoihin.

Kainuun hiihtomaine on aina ollut hyvä, mutta Teräksen avulla toivon sen entisestäänkin parantuvan. Kiitokseni Paavo Pitkäselle myös ”vetämisestä” Otanmäen vaihtelevilla laduilla hiihtäessäni

                  Urho Kekkonen

oooooooooooooooooooooo 

Hiihtäjälegenda Tauno Kauppinen

Tauno Kauppisen palkintokaapin luovutustilaisuudessa julkaistu historiikki Taunon hiihtäjäuralta. Palkintokaappi on yleisön ihailtavana Otanmäen urheilutalon kahviossa.

Kauppinen Tauno Olavi, nyt jo edesmennyt, syntyi 1.3.1934 Vieremällä, kaivoksen huoltomies, ylikersantti evp.  Muutti vuonna 1948 Otanmäkeen.

Seurat; Vuolijoen Urheilijat, Otanmäen Teräs, Turun Urheiluliitto, Kainuun Hiihtoseura, Kajaanin Kuohu.

Saavutukset SM- kisoissa,

3 x 10 km:n viesti, 1958 Kuopio, hopeaa

joukkue Tauno Kauppinen, Matti Lankinen, Kalevi Oikarainen

3 x 10 km:n viesti, 1959 Kajaani, kultaa

joukkue Tauno Kauppinen, Matti Lankinen, Kalevi Oikarainen

3 x 10 km:n viesti, 1960, Rovaniemi, hopeaa

joukkue Tauno Kauppinen, Tauno Lukkari, Kalevi Oikarainen

Henkilökohtainen SM-mitali 1964 30 km, pronssia, TuUl 1. Lauri Bergqvist, 2. Pentti Pesonen

Puollustusvoimain mestaruus 30km:n hiihdossa 1963

Hän oli mukana Suomi-N-liitto sotilasottelussa 1963

50 km:n olympiakatsastuksissa 1964 viides , joten olympiaedustus oli aika lähellä

Kainuun piirin mestaruuksia yhteensä 12 ja hopea ja pronssisijoja yhteensä 8 kappaletta.

Maakuntaviestin voitot Otanmäen Teräksen joukkueessa 1959, 1960 ja 1962

Hajahuomioita vuoden 1959 Salpausselän 15 km:n tuloksista.

1. Toimi Alatalo            50.49,4       olympiavoittaja

29. Tauno Kauppinen    53.51,9, 45.

Jorma Kortelainen        55.06,8         olympiamitalisti

59. Harald Grönningen  56.32,6         olympiavoittaja.

Voidaan sanoa, että Tauno Kauppinen oli parhaimmillaan kansainvälisen tason hiihtäjä, sillä SM-kisoista löytyy myös henkilökohtainen mitali.  Suomen hiihtotaso oli 50- ja 60- luvulla niin kova, että SM-mitalistit voitiin katsoa kansainvälisen tason hiihtäjiksi.  Tauno oli maaseudun kasvattina tottunut pienestä pitäen tekemään kovaa työtä.  Tämä antoi sinnikkyyttä, joka harjoittelun avulla teki Taunosta huppuhiihtäjän.  Otanmäen kaivoksella arvostettiin urheilua ja täältä sai työpaikan moni urheilija.  Kaivoksen johto oli innolla mukana auttamassa menestykseen työntekijöitään.  Tämän hiihtomenestyksen huomasi myös Otanmäessä 1958 vieraillut presidenttimme Urho Kekkonen, joka kiitoskirjeellä kiitti hiihtoretken suunnitellutta Paavo Pitkästä, Otanmäen Teräksen puheenjohtajaa.   Kekkonen oli pääministerinä ollessaan 1950-luvun alussa ollut voimakkaasti vaikuttamassa Otanmäki Oy:n perustamiseen. 

Nimimerkki Rami on tehtaillut seuraavan tuotoksen Kainuun sanomiin viestivoiton jälkeen.

                                            Kolme kultaista näytettä

Ellei Otanmäen Terästehdashanke jo olisi myötätuulen siivillä, se nyt saisi ilmaa alleen.

Kaivostornin juurelta läksi tänäkin talvena lähetystö, jonka tasaisen herkeämätön, kova painostus johti tulokseen, jota kaikkialla Kainuussa toivottiin, mutta josta vain puolileikillään ääneen juteltiin; eipähän tule sitten ikäviä yllätyksiä, jos sattuisi hissin vaijeri katkeamaan. 

Sellaista ei tapahtunut. Tauno Kauppinen lähetti varastolta parhaat mahdolliset osat, Matti Lankinen 25 metrin tasolla sijaitsevalla korjaamolla ne tarkisti ja Kalevi Oikarainen toisten hyvin pohjatun työn tietäen sääteli hissin vauhdikasta menoa.

Ja toverillinen yhteishenki, päättäväinen usko ja kunto tuottivat rohkeimman mahdollisen tuloksen: Viime vuonna löydetyn hopeasuonen lisäksi nyt jo kultaakin kaivettiin.

Se oli ankaraa taistelua löydöksestä.  Armoa ei tunnettu , ei annettu.  Ken ensimmäisenä ennättäisi, hän parhaat palat pitäisi.  Jo kiirii huuto mäeltä, vilahtaa mies, toinenkin.  Kaksi heitä on muita edellä, kun viimeistä rinnettä porhaltavat.  Punainen lykkii, valkoinen perässä kyykyssä peesaa, voimia kerää viimeiselle suoralle.  Vaihtaa latua, harppaa takaisin, ei mahda mitään.  Sinipunainen valtausanomus kiidätetään valtavan huutomyrskyn myötätuulessa ensimmäisenä kirjattavaksi.

Siinä se nyt on – ensimmäinen kultanäyte.  Sitä valokuvataan, puristetaan, taputetaan, heitetään, juotetaan, puhutetaan.  

Samaan ryhmään kerätään valtauksen kaksi muutakin näytettä.  Koossa on kaksi vaaleakylkistä ja yksi ruskehtavapintainen.  Tasapainoisia, vakaita arvokimpaleita, jotka jo ensi väläyksistä saivat yli 5000 silmäparia kullanhimosta kiiltelemään.  Tavoiteltu löydös vaihtui jo välillä hopean heleyteen ja prossinkin sentään parahultaisuuteen. 

Kaikki muuttui kuitenkin kolmessa minuutissa jälleen toivotuksi väriksi.  Sen laatua kävivät hurmioituneet otanmäkeläiset joukolla tutkimaan yli-ins. Ilmari Harki ja sosiaalipäällikkö T. A. Laitinen ensimmäisinä.  Vaivihkaa viimeinen Paavo Pitkänenkin sai kätensä kurotettua ja taputettua kosteaa pintaa.

Kolme kultaista triumfiraattoria.  Oli sanoin kuvaamaton elämys olla todistamassa teidän 30 kilometrin valtauksen paaluttamista.  Se antoi meille sanattoman vastauksen mikä urheilussa viehättää; vastauksen jonka nieleminen tuntui palana kurkussa ja varmaankin silmänurkassa muunakin kuin lumihiutaleen kosteana pyyhkäisynä. 

Urheilu ei ole todellakaan itsetarkoitus.  se ei ole voittamistakaan, mutta kuitenkin se täytyy osanoton tärkeyden sijasta monta kertaa alleviivata.  Vasta nyt kisat ovat lopullisesti sanan parhaimmassa merkityksessä meidän.  Ja me totesimme niistä eilen: Vasta nyt me todella elämme!

Rami

oooooooooooooooooooooo