Otanmäki syntyi kaivoksen ympärille

Otanmäen kaivoksen historia alkaa vuonna 1938 Sukevalta löydetystä malmilohkareesta. Otanmäen uumenista löytyi rikas malmisuoni. Toinen maailmansota viivästytti jatkotoimenpiteitä, mutta sodan päätyttyä sotakorvausten maksaminen vauhditti kaivosteollisuuden kehittymistä koko maassa. Sotien jälkeen alkoivat kaivoksen valmistelevat työt, ja tuotanto Otanmäessä alkoi 1953.

Otanmäki on edustava esimerkki yhtenäisestä 1950-luvun kaivosyhdyskunnasta. Aikanaan Otanmäki oli koko Suomen tärkein rautakaivos. Koko maailman vanadiinista Otanmäessä tuotettiin 10%. Öljyn maailmanmarkkinahinnan nopea nousu 1973 vaikutti Otanmäen kaivoksen toimintaan, sillä öljyä kului etenkin vanadiinin valmistuksessa. Kaivostoiminta Otanmäessä päättyi 1985.

Suotasangon ympäröimä Otanmäen kaivosyhdyskunta on rakennettu Oulujärven etelärannalle keskelle Kainuun korpia. Kaivosalue rakentuu selkeän kaavallisen suunnitelman varaan arkkitehtonisesti edustavaksi kokonaisuudeksi. Yhdyskunnan näkyvin osa on 1952 valmistunut kaivoksen betoninen nostotorni.

Maastossa asuntoalueiden yläpuolelle kohoavat betoni- ja tiilirakenteiset kaivostupa, murskaamo, korjaamo ja rikastamo sekä malmisiilot. Kaivosalueen rakennukset on rakennettu etupäässä 1950-luvulla: korjaamo-ja varastorakennus, kaivoskonttori/autotalli/kompressoriasema sekä hienomurskaamo/puutyöhalli. Rakennuksia on myöhemmin laajennettu.

Kaivoksessa oli toiminnassa edistyksellinen energian varastointijärjestelmä, eli kompressoreiden tuottaman paineilman varastointi ns hydrostaattiseen paineilmasäiliöön. Järjestelmän muodosti kaksi luolastoa, joista ylempi avoin luola-allas oli +125 tasolla vesialtaana ja alempi paineilman pitävä luolastosäiliö oli +206 tasolla. Korkeusero oli 80 m, joka vesipatsaana vastasi 8 barin painetta eli kaivoksen paineilmalaitteisiin tarvittavaa painetta. Hydrostaattinen paineilmasäiliö toimi niin, että maanpäällä olevat kompressorit, jotka pyörivät 24 h vuorokaudessa, pumppasivat paineilmaa alasäiliöön kulutuksen ollessa vähäistä ja säiliön lisääntyvä ilmanpaine nosti vettä yläsäiliöön. Vesipatsas piti ilmanpaineen vakiona painesäiliössä. Täyteen ladattuna säiliöstä riitti paineilmaa kaivoskoneiden noin 8 tunnin kulutukseen, ja se piti kulutushuippujen aikana paineen vakiona. Hydrostaattinen paineilmasäiliö on kuvattu vanhassa pääkuilun alueen poikkileikkauksessa ( punaruskea kaaviokuva )

Kaivos suljettiin 1985, ja samana vuonna alkoi vaunutehtaan kausi. Kaivoksen uudelleen avaamista selvitellään, ja avaaminen on suunniteltu tapahtuvaksi lähivuosina.