Uutisia sanomalehdistä
Työn touhua Kalervo Laitisen Pika-ostolan varastossa.
Liike-elämä vilkastuu Otanmäessä Vuolijoki 14.6.2007
Arkielämä helpottui vähän kerrallaan. Otanmäen liiketalo valmistui joulun alla 1952. Siinä avattiin Kainuun ensimmäinen itsepalvelumyymälä. Kauppiaana toimi Erkki Laitinen. Kaupassa oli ruoka- ja vaatetavaraosastot. Rakennuksessa oli myös Kajaanin Säästöpankin Otanmäen konttori sekä Otanmäen Kirjakauppa, jonka omisti Kainuun Sanomat.
Kainuun Osuuspankki ja Maakunnan myymälät toimivat tilapäisissä suojissa muutaman vuoden ajan. Otanmäen Kirjakauppa lahjoitti yhdessä Otanmäki oy:n kanssa Otanmäen lainakirjaston perustaksi 140 teosta silloin perustetulle kirjastotoimikunnalle.
Otanmäen Sos.dem. Työväen yhdistyksessä toimi ennakkoluulotonta ja aktiivista väkeä. He perustivat Otanmäen Osuusliikkeen, jonka myymälä ja samalla ravintola Mainari avattiin toukokuun 28. päivänä 1956. Ravintola Mainari oli sen ajan mittapuun mukaan I luokan ravintola. Ovella oli vahtimestari ja ravintolassa hovimestari/emäntä sekä useita tarjoilijoita.
Otanmäki Oy käytti usein vierailujen yhteydessä ravintolan palveluja. Täällä liikkui paljon monia retkeläisiä, esim. vuorimiesyhdistys ja paljon kaivosalan ulkomaisia asiantuntijoita. Teekkareiden eri vuosikurssilaisia kiinnosti kaivosteollisuus.
Mainarin ulko-oven yläpuolella riippui ravintolan logo, en muista, millainen se oli. Teekkarit olivat ainakin silloin kohtalaisen omatoimisia, ja niinpä jokin ryhmä oli napannut Mainarin logon matkamuistokseen ja sille tielleen se jäi. Katoaminen herätti tietenkin kiukkua täällä.
Monet erilaiset harrasteet lisäsivät viihtyvyyttä. Silloin ei tunnettu sanaa ”kotouttaa”, mutta kotipaikalta yhteisömme alkoi hiljalleen tuntua.
Ravintola mainari ansaitsee vielä lisämaininnan. Se oli paikka, jonne pariskunnat menivät usein lauantai-iltaisin ruokailemaan ja tanssimaan. Kun kaivosmiehet olivat liikkeellä, siellä porattiin viikon urakat. Ihme, että mainarinseinät ovat vielä pystyssä kaiken sen porauksen jälkeen. Toisaalta kaivosmiehet olivat tavallaan oman rotunsa, olihan heidän työympäristönsä täysin poikkeava meidän muiden työstä. He olivat pääosin rauhallisia, mutta tietysti joukkoon mahtui joku tulisieluinen. Riitoja ei syntynyt, asiat selvisivät huulenheitolla.
Jos joskus sattui, että joku uupui illan uurastuksesta niin, etteivät jalat kantaneet, apu löytyi. Ystävä oli nähnyt jossain takapihalla vanhan puisen vesikelkan. Se haettiin Mainarin ovelle ja kaveri asetettiin kelkkaan ja ystävät veivät hänet yhteisvoimin vaimon hoiviin. Kaveria ei jätetty tässäkään tapauksessa.
Lyyli Ollila
Tervetuloa uusittuun Otanmäen konttoriin! Vuolinen 18.3.1982
Otanmäki on saanut nimensä ympäristöstään poikkeavasta kallioisesta mäestä, joka sittemmin osoittautui ulkonäköään rikkaammaksi. Malmiesiintymä ratkaisi koko Vuolijoen kunnan taloudellisen kehityksen ja antoi oman lisän koko Kainuun talouselämälle tuotannon monipuolistuessa ja laajentuessa. Esiintymä löydettiin jo 30-luvulla, mutta sota-aika viivytti rakentamisen aloittamista ja 50-luvun vaihteessa alkoi todella armoton työ tuotantolaitosten ja asuntojen rakentamisessa.
Perustaminen
Lokakuun 29. päivänä 1951 pyysi Kajaanin Säästöpankin hallitus isännistöltä lupaa hankkia perustettavan Otanmäen Liiketalo Oy:n osakkeita sivukonttorin tiloja varten. Pyyntö johti konttorin perustamiseen ja pankkipalvelu alkoi 1.1.1953. Konttoria hoiti Hellin Komulainen myöhemmin Kallio-Koski. Syynä nimen vaihtoon oli valvojaksi nimetty Otanmäki Oy:n konttoripäällikkö Mauno Kallio-Koski, jonka osuus konttorin perustamiseen ja kehittämiseen on ollut ratkaiseva. Hitunen romantiikkaa liittyi siis silloiseen pankkitoimintaan. Toukokuussa -53 nimitettiin konttorin toiseksi valvojaksi kauppias Erkki Laitinen.
Toiminta
Sopivat tilat ja pankin tarve alueella loivat voimakkaan sysäyksen toiminnalle. Erikoisuutena olivat ns. huoltokonttorin tilit, joille maksettiin palkat ja perittiin vuokrat sekä sähkömaksut. Ensimmäinen vekseli myönnettiin 9.1.1953. Luottamus silloiseen Kajaanin säästöpankkiin ja myöhempään Kainuun Säästöpankkiin on antanut leimansa Otanmäen asuntokeskuksen toiminnalle. Säästöpankki on tullut ”mäkiläisten” oma pankki monipuolisine palveluineen. Konttorin tiloissa toimii pankin lisäksi Otanmäen työntekijäin sairauskassa, jota hoitaa kaarina Pyykkö kassalla on oma hallinto. Hyvä yhteistyö on muotoutunut myös Rautaruukki Oy:n Eläkesäätiöiden ja pankin välille. Säätiöt myöntävät asuntolainoja Vuolijoen kunnan alueelle. Elintason kohoaminen on tehnyt pankin yhteiskunnallisesti välttämättömäksi.
Nahka- ja turkisompelimo perustettu Otanmäkeen Koti-Kajaani 14.1.1987
Nahkavaatteet ja turkistuotteet ovat lämpimiä kovilla pakkasilla, sanoo nahka- ja turkisompelimon Otanmäkeen perustanut Jaana Halonen. Myrskylästä Otanmäkeen muuttanut yrittäjä kaavailee työllistävänsä aluksi ompelimolla itsensä. Ensimmäisten viikkojen kokemus on osoittanut, että paikkakunnalla on tarjolla ainakin nahkatöitä, sillä useimmat hivenmetsästäjistä on muokkauttanut hirven taljat nahoiksi, ja teettävät niistä takkeja.
Ompelimossa valmistetaan nahkasta takkien lisäksi housuja, hameita, rukkasia ja jopa kravatteja ja rusetteja. Turkiksista syntyy hattuja, käsineitä, puuhkia ja sormikkaita. Koko turkin tekoja on vähemmän, mutta niistä Halonen kertoo omaavansa vähemmän kokemusta.
Opin ammattiin Jaana Halonen kertoo saaneensa kotiteollisuuskoulusta sekä vuoden kestävältä turkisalan jatkolinjalta Kainuun keskusammattikoulussa. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän on työskennellyt Virkeellä sarjaompelijana.
Otanmäen erikoisvaunutehdas vihittiin juhlallisesti Titaani 1/1986
Tammikuun neljästoista päivä vuonna 1986 jää Rautaruukin historiaan yhtenä sen historian merkittävimmistä. Tuona talvisena päivänä vietettiin Otanmäen erikoisvaunutehtaan vihkiäisjuhlaa arvovaltaisten kutsuvieraiden läsnä ollessa.
Uuden komean tehtaan vihkivät Suomen ja Neuvostoliiton välisen talouskomission puheenjohtajat, pääministeri Kalevi Sorsa ja Neuvostoliiton ministerineuvoston ensimmäinen varapuheenjohtaja I. V. Arhipov.
Arhipov ja Sorsa lähettivät tilaisuudesta juhlajunan Vartiuksen kautta Neuvostoliittoon. Juhlajuna kuvaa hyvin sitä tuotannollista yhteistyötä, jota Otanmäen ja Taivalkosken erikoisvaunutuotanto tulee toteuttamaan.
Vihkimistilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan yli 200 kutsuvierasta. Talouskomission neuvostoliittolaista osapuolta edustivat varapääministeri Arhipovin ohella mm. NL:n varaulkomaankauppaministeri N. N. Smeljakov, Suomessa toimiva NL:n kaupallinen edustaja V.I. Vorontsov, NL:n ulkomaankauppaministeriön länsikaupan hallinnon Suomen osaston päällikkö V.V. Grigorjev sekä V/O Energomashexportin pääjohtaja V. P. Pavlov.
Talouskomission suomalaisen osapuolen edustajina tilaisuudessa olivat pääministeri Kalevi Sorsan lisäksi mm. komission 1. varapuheenjohtaja, valtiovarainministeri Ahti Pekkala ja 2. varapuheenjohtaja, ulkomaankauppaministeri Jermu Laine sekä ministerit Matti Luttinen ja Matti Ahde. Heidän lisäkseen tilaisuudessa oli runsaasti Suomen talouselämän ja työmarkkinajärjestöjen johtoa yhtiön oman henkilöstön lisäksi.
Molemmin puolinen etu
Arhipov sanoi uuden yhteistyökohteen olevan molemminpuolinen etu. Sadat suomalaiset uudelleenkoulutetut suljettujen kaivosten työntekijät saivat työtä ja Neuvostoliitto korkealuokkaisia vaunuja.
Sorsa korosti myös nyt aloitettua yhteistyötä. Tuotannollisen yhteistyön aloittaminen erikoisvaunujen valmistuksessa on uusi konkreettinen askel siinä rauhanomaisessa yhteistyössä, jonka Suomi ja Neuvostoliitto ovat asettaneet keskinäisen kanssakäymisensä lähtökohdaksi.
Rautaruukille sopiva tuotannonala
Toimitusjohtaja Mikko Kivimäki luotasi puheessaan erikoisvaunutuotantoon johtaneita tekijöitä. Lähtökohdan tuotannonsuunnan muutokselle muodosti odotettavissa ollut kaivostoiminnan loppuminen Otanmäessä. Siinä tilanteessa yhtiöllä oli kaksi mahdollisuutta: toiminnan lopettaminen kokonaan tai uuden tuotannon käynnistäminen, sanoi Kivimäki.
Rautaruukin tietotaitoa ja kaivosmiehille työtä
Vaunutuotanto Otanmäessä ja Taivalkoskella turvaa kaivostoiminnasta vapautuneiden rautaruukkilaisten työn ja toimeentulon omilla juurillaan.
Neuvostoliitossa ollaan Rautaruukin vaunuihin tyytyväisiä. Vaativissa olosuhteissa Siperian kylmyydessä testatut koevaunut ovat osoittautuneet ominaisuuksiltaan käyttökelpoisiksi.
Vaunutuotannossa sovelletaan uutta korkealaatuista konepajatekniikkaa sekä Rautaruukin monipuolista ja laajaa tietoa ja kokemusta teräksen valmistuksesta ja käsittelystä.
Jaa tämä sivu